Osallistu äänestykseen ja kerro kenen pitäisi voittaa tänä vuonna Finlandia-palkinto. Lisätietoa ehdolla olevien kirjoista löytyy osoitteesta http://www.kustantajat.fi/kirjasaatio/palkinnot/finlandiaehdokkaat2009/default.aspx .
Äänestys on mahdollista 2.12. kello 8 asti.
Jäikö joku palkinnon ansainnut puuttumaan listalta? Kerro meille kuka. Halutessasi voit myös kommentoida ehdokkaiden teoksia.
maanantai 23. marraskuuta 2009
tiistai 17. marraskuuta 2009
Seniorivinkkausta
Päivätoimintaryhmän aamu vanhusten palvelukeskuksessa alkaa leppoisasti kahvittelulla. Puheensorina on eloisaa ja vilkasta, vaikka kahvipöydässä on tänään vieras. Kirjastovirkailija Jaana Savela on tullut vinkkaamaan kirjoja ja kertomaan kirjaston toiminnasta noin kymmenen ihmisen ryhmälle.
Esittely alkaa. Ryhmä kuuntelee tarkkaan ja nyökkäilee: Kirjastokortti on tuttu juttu useimmille ja kirjastoa on käytetty ainakin jossain elämänvaiheessa. Tällä kertaa ryhmässä on mukana myös innokas kirjallisuudenharrastaja ja kotikirjastopalvelun asiakas.
Kirjaston toiminnasta päästään pian itse asiaan, kirjoihin ja muuhun kirjastosta lainattavaan materiaaliin. Elokuvat, isotekstiset kirjat ja äänikirjat kiertävät kädestä käteen, moni on katsonutkin esimerkkinä olleen vanhan suomalaisen klassikkoelokuvan. Kirjoista syntyy vilkasta keskustelua. Savela on valinnut esiteltävät kirjat huolella. Terttu Autereen Kinkkauskivet kertoo lapsuudesta 50-luvulla ja moni muistaa sen ajan hyvin. Selkokielisen keittokirjan perinneherkut herättävät myös monia muistoja. Mitä kaikkia ruokia ennen tehtiinkään kotona!
Esitellyksi ja käsitellyksi tulevat myös tuoreen novellikokoelman iäkkäät päähenkilöt, vanhenemiseen liittyvät runot ja voimaannuttavia valokuvia sisältävä kirja.
Kun tuokio on lopussa, esitellyt kirjat kiinnostavat vielä. Joku tahtoo varata, joku aikoo valjastaa lapsensa hakemaan itselleen luettavaa kirjastosta. Kaikki eivät toki innostu lukemaan, mutta selvästi tuokio oli kaikille mieluinen ja piristävä.
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto tekee tänä päivänä seniorityötä monella tavalla, myös vinkkaamalla. Kirjallisuus ja kirjastopalvelut voivat lisätä ikääntyneiden elämänlaatua. Kun fyysinen toimintakyky heikkenee, kirjallisuus on yksi sellainen hyvä harrastus, joka voi pitää mielen virkeänä ja jota pystyy harrastamaan ilman suuria ponnistuksia.
Kirjaston seniorityöstä vastaa pääkirjastossa kirjastovirkailija Jaana Savela ja lähikirjastoissa kirjastonjohtajat.
Näitä Jaana Savela vinkkasi:
Autere, Terttu: Kinkkauskivet, 2009
Istanmäki, Sisko: Yöntähti, 2008
Kuivaniemi, Mirja: Sudenkuopat, 2009
Levengood,Mark: Niin pieni ihmissydän on, 2008
Mäki, Outi: Ruokajuttuja selkokielellä, 1995
Pää tallella: runoja ikääntyville, 2008
Savolainen, Miina: Maailman ihanin tyttö, 2008
Mervi Heikkilä
Esittely alkaa. Ryhmä kuuntelee tarkkaan ja nyökkäilee: Kirjastokortti on tuttu juttu useimmille ja kirjastoa on käytetty ainakin jossain elämänvaiheessa. Tällä kertaa ryhmässä on mukana myös innokas kirjallisuudenharrastaja ja kotikirjastopalvelun asiakas.
Kirjaston toiminnasta päästään pian itse asiaan, kirjoihin ja muuhun kirjastosta lainattavaan materiaaliin. Elokuvat, isotekstiset kirjat ja äänikirjat kiertävät kädestä käteen, moni on katsonutkin esimerkkinä olleen vanhan suomalaisen klassikkoelokuvan. Kirjoista syntyy vilkasta keskustelua. Savela on valinnut esiteltävät kirjat huolella. Terttu Autereen Kinkkauskivet kertoo lapsuudesta 50-luvulla ja moni muistaa sen ajan hyvin. Selkokielisen keittokirjan perinneherkut herättävät myös monia muistoja. Mitä kaikkia ruokia ennen tehtiinkään kotona!
Esitellyksi ja käsitellyksi tulevat myös tuoreen novellikokoelman iäkkäät päähenkilöt, vanhenemiseen liittyvät runot ja voimaannuttavia valokuvia sisältävä kirja.
Kun tuokio on lopussa, esitellyt kirjat kiinnostavat vielä. Joku tahtoo varata, joku aikoo valjastaa lapsensa hakemaan itselleen luettavaa kirjastosta. Kaikki eivät toki innostu lukemaan, mutta selvästi tuokio oli kaikille mieluinen ja piristävä.
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto tekee tänä päivänä seniorityötä monella tavalla, myös vinkkaamalla. Kirjallisuus ja kirjastopalvelut voivat lisätä ikääntyneiden elämänlaatua. Kun fyysinen toimintakyky heikkenee, kirjallisuus on yksi sellainen hyvä harrastus, joka voi pitää mielen virkeänä ja jota pystyy harrastamaan ilman suuria ponnistuksia.
Kirjaston seniorityöstä vastaa pääkirjastossa kirjastovirkailija Jaana Savela ja lähikirjastoissa kirjastonjohtajat.
Näitä Jaana Savela vinkkasi:
Autere, Terttu: Kinkkauskivet, 2009
Istanmäki, Sisko: Yöntähti, 2008
Kuivaniemi, Mirja: Sudenkuopat, 2009
Levengood,Mark: Niin pieni ihmissydän on, 2008
Mäki, Outi: Ruokajuttuja selkokielellä, 1995
Pää tallella: runoja ikääntyville, 2008
Savolainen, Miina: Maailman ihanin tyttö, 2008
Mervi Heikkilä
Häivähdys punaista syksyn pimeyteen
Vanhan lainausjärjestelmän pahvikorteille tarkoitetuille detroit-laatikoille on keksitty Nurmon kirjastossa hauskaa uusiokäyttöä.
Entisten Ylijoen ja Viitalan sivukirjastojen detroit-laatikot otettiin käyttöön pienen tuunauksen jälkeen. Metalliset jalat hiottiin ja maalattiin. Laatikko-osa sai värikseen paloautonpunaisen.
Nyt laatikostot palvelevat lastenosaston joulukirjojen esittelykäytössä.
Tervetuloa lainaamaan joulukirjoja!
Nurmon kirjasto
Kristiina Mäkelä
Entisten Ylijoen ja Viitalan sivukirjastojen detroit-laatikot otettiin käyttöön pienen tuunauksen jälkeen. Metalliset jalat hiottiin ja maalattiin. Laatikko-osa sai värikseen paloautonpunaisen.
Nyt laatikostot palvelevat lastenosaston joulukirjojen esittelykäytössä.
Tervetuloa lainaamaan joulukirjoja!
Nurmon kirjasto
Kristiina Mäkelä
tiistai 3. marraskuuta 2009
Marraskuun musiikkivinkki
Sami Kukka: Menen veteen
Helmi levyt, 2009
Sami Kukan uuden albumin kannessa on kaunis ja luonnonraikas vuoristomaisema virtaavine puroineen. Alkuvaikutelma ennen ensimmäistäkään nuottia on tarunomainen ja eeppinen. Kun albumi alkaa, on tunnelmointi yhä luonnonläheistä ja voimakasta, mutta eritoten haurasta ja herkkää, jopa minimalistista.
Suomalainen laulaja-lauluntekijä Sami Kukka kuljettelee sointuja akustisella kitarallaan läpi levyn tuttuun tapaan. Kukan aikaisempiin äänityksiin verrattuna selvin ero on kuitenkin tuotantopuolella. Taustalla liikkuu mitä hämyisempiä soittimia ja äänimattoja. Pekko Käpin jouhikko, islantilaisesta folkyhtye Múmista tutut kilinät ja kolinat sekä eteerisen kauniit naisvokaaliharmoniat luovat ainutlaatuisen tunnelman teoksen ympärille.
Vuosi sitten syyskuussa todistamastani Sami Kukan soolokeikasta jäi hyppysiin jokseenkin samanlainen tunnelma kuin levystä. Vaikka kappaleissa puhutaan paljon keväästä, kesästä ja juoksevan veden äärellä oleilusta, sopii se myös syvään syksyyn. Sateen ropina, odotus ja haikailu ovat omiaan lämpöisen teekupposen, tämän levyn ja mieluisan kirjan läheisyydessä.
Touko Santamaa
Helmi levyt, 2009
Sami Kukan uuden albumin kannessa on kaunis ja luonnonraikas vuoristomaisema virtaavine puroineen. Alkuvaikutelma ennen ensimmäistäkään nuottia on tarunomainen ja eeppinen. Kun albumi alkaa, on tunnelmointi yhä luonnonläheistä ja voimakasta, mutta eritoten haurasta ja herkkää, jopa minimalistista.
Suomalainen laulaja-lauluntekijä Sami Kukka kuljettelee sointuja akustisella kitarallaan läpi levyn tuttuun tapaan. Kukan aikaisempiin äänityksiin verrattuna selvin ero on kuitenkin tuotantopuolella. Taustalla liikkuu mitä hämyisempiä soittimia ja äänimattoja. Pekko Käpin jouhikko, islantilaisesta folkyhtye Múmista tutut kilinät ja kolinat sekä eteerisen kauniit naisvokaaliharmoniat luovat ainutlaatuisen tunnelman teoksen ympärille.
Vuosi sitten syyskuussa todistamastani Sami Kukan soolokeikasta jäi hyppysiin jokseenkin samanlainen tunnelma kuin levystä. Vaikka kappaleissa puhutaan paljon keväästä, kesästä ja juoksevan veden äärellä oleilusta, sopii se myös syvään syksyyn. Sateen ropina, odotus ja haikailu ovat omiaan lämpöisen teekupposen, tämän levyn ja mieluisan kirjan läheisyydessä.
Touko Santamaa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
